1. huhtikuuta 2015

Dobermannien kisaviikonloppu!

Viime viikonloppuna ajeltiin Kuhmoon kauden viimeisiin koirahiihtokilpailuihin. Jo viime talvena lupasin Päiville, että osallistun hänen koirallansa Piiskalla dobermannien rotumestaruuksii, koska Piiska on niin nuori ja naisilla on lyhyempi matka (toinen vaihtoehto oli oman perheen mies-hiihtäjä ja 10km matka). Dobermannien rotumestaruudet ratkottiin lauantaina SPKL-kilpailun yhteydessä. Ladut olivat hyvässä kunnossa ja rata sisälsi muutamia tiukkoja käännöksiä. 5km reitti vaikutti nopealta ja kivalta, kun kävimme sen etukäteen kiertämässä.

Lauantaina kisa-aamuna keli oli kamala - mitkään sukset eivät meinanneet luistaa. Latu oli tahmainen ja nihkeä - vesikeliä pahimmillaan. Naisten B-sarjaan lähtöviivalle asettautui 5 dobermannia ja 1 suursnautseri. Meillä Piiskan kanssa lähtö sujui erittäin hyvin ja saimmekin edelle lähteneen koirakon kiinni jo puolen kilsan kohdalla. Ohitus meni kuin oppikirjasta. Saimme toisen koirakon kiinni 1,5km kohdalla, joka meni sekin kuin oppikirjasta ja Piiska jatkoi matkaa erittäin mallikkaasti. Ladun takalenkki (2km) oli ns. retkireittiä ja ilmeisesti vähän käytetty, sillä siellä lumi oli ihan erinlaista, vaikka sekin oli toki ajettu kilpailuun. Takalenkillä tuntui, että tulee itku, koska sukset eivät luistaneet mihinkään ja kaksi isoa mäkeä söi voimia ja uskoa. Piiska teki mieletttömästi töitä ja veti laukalla koko takalenkin, vaikka sinne oli muutama muu koirakko hyytynyt (teimme lisää ohituksia). Pian kaarsimme onneksi jo takaisin retkireitiltä pois ja maaliin oli matkaa enään puoli kilsaa. Silloin ei auttanut enään kuin pistää kehiin kaikki ne patruunat mitä jäljellä oli, jonka myötä tulimme kovaa vauhtia maaliin saakka.




Tuloksia pihtailtiin melkein palkintojenjakoihin saakka, mutta siltähän paljastui kiva yllätys!! Naisten B-sarjan selvä voitto ja rotumestaruus, HURRAA! :-) Samalla kerralla piti ällistyä, sillä aikamme oli 5km nopein (12:18), huh huh! 5km takalenkillä tuota en olisi millään uskonut :D Tulokset


Sunnuntaina oli vuorossa VUL-kisat. Matkakin oli pitempi, 8km. Vähän jännitti etukäteen miten itse jaksan lauantain suorituksen jälkeen, mutta onneksi keli oli sata kertaa liukkaampi ja hiihtämistä pystyi kutsumaan hiihdoksi. Naisten B-sarja oli kutistunut 3 osallistujaan.

Lähtö sujui hyvin ja ensimmäinen ohitus tuli 1,5km kohdalle. Takalenkki teki taas tepposensa, paitsi tällä kertaa lensin naamalleni yhdessä alamäessä. Tai ei sitä alamäeksi voinut kutsua, vaan pienestä rantatörmästä piti tulla alas ja kääntyä tiukasti vasempaan. Aloitin kääntymisen ilmeisesti liian aikaisin ja vasen jalka upposi reunan hankeen ja jalka teki äkillisen 90 käännöksen. Siinä vaiheessa mitään ei ollu tehtävissä ja lensin syöksyllä pää edellä suoraan rantatörmän alas. Niskoihin sattu aika paljon ja naama alkoi turpoamaan. Piiska odotti hienosti, että pääsin ylös. Taju pysy päässä, joten päästiin jatkamaan matkantekoa :D Kysyin heti seuraavalta ratavahdilta tuleeko minulta verta päästä ja hän sanoin, että ei. Joten päätin jatkaa toiselle kierrokselle (3km), koska hiihto kulki ja koira juoksi hyvin. Kolme kilometriä meni hujauksessa ja pääsimme maaliin pitäen koko matkan (kaatumista lukuunottamatta) tasaisen kovaa vauhtia.

Kaatumisesta jäi onneksi vai pienet ruhjeet kasvoihin, ja vähän kipeä niska - joka ei särkylääkkeen jälkeen enään myöhemmin enään vaivannut lainkaan. Selvisin säikähdyksellä :-)

Voitimme Piiskan kanssa jälleen sarjamme, mutta tällä kertaa ylivoimaisesti yli 4 minuutilla :P Meidän aikamme oli 18:43. Tulokset

Viikonlopun kolmoisvoittajat!

Kiitokset Päiville koiran lainasta, Piiska oli mahtava vetokoira. Jo treeneissä sen älytön juoksumotivaatio on ällistänyt minut. Saman perheen toinenkin koira Sona juoksee mahtavalla drivellä, jota voi vain ihailla :) Mutta selvääpä se, kun koirat on hyvin treenattu ;-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti