19. maaliskuuta 2016

Valjakkourheilun parissa jo 10 vuotta!



Meillä on Saaran kanssa aihetta juhlaan, sillä saavutimme pyöreitä vuosia! Yhdessä hurahdettiin koiraurheiluun kerta heittämällä talvella 2006. Ensimmäiset kilpailumme olivat OPKYn kyläkisoissa 19.03.2006, nyt siitä on aikaa jo kymmenen vuotta. :-)


Ihan ensimmäisen kerran tutustuttiin äitiemme avustuksella OSAO:n leivontaillassa, jolloin vanhempamme varmaan ajattelivat, että nämä tytöt vois keskenään keksiä tekemistä intohimoisen koirainnostuksen myötä. Tekemistä keksittiin kyllä, ensin yhdessä useampi vuosi ja myöhemmin sitten ollaan vaikutettu kumpikin lajin parissa monella (monella) tapaa.

Saara innostui hankkimaan saksanseisojan ja kilpailemaan maailmalla. Minun vanhempani olivat tiukasti sitä mieltä, ettei meille voida ottaa sisäkoiraa, niinpä tykästyin järjestämään kilpailuja ja kouluttamaan aloittelijoita "oman" hiihtokoiran puuttuessa. Lajia on harrastettu täydestä sydämestä tosissaan, mutta ei liian vakavasti.

Vaikka omaa hiihtokoiraa ei kotoa löytynytkään, lainakoirat mahdollisivat erittäin "rikkaan" koirahiihtourani ensimmäisen "vuosikymmenyksen". Ihan ensimmäisen kilpailun kilpailin Ratilaisen Marjon innoittamana hänen Australianpaimenkoiran Lissun kanssa. Sen jälkeen tutustuin ystävääni Minnaan, jonka saksanseisojen kanssa sain harrastaa ja kilpailla seuraavina kahtena vuotena. Minna oli korvaamaton "perästäkatsoja" harjoituksissa ja kisareissuilla - kiitos miljoonasti!


Minnan koirien jälkeen kilpailin yhden talven seisojasekoituksen Glückin kanssa. Sen jälkeen narun päässä on ollut usean rotuisia koiria. Jokaiselle talvelle on aina tähdätty (treenattu kesä/syksy) yhden koiran kanssa, mutta aina ei päästy ladulle asti, koska muuttujia on monia. Aina olen lähtenyt kisakoirien kanssa siitä, että kokeillaan ensin ja treenataan sitten, jonka jälkeen on haaveiltu kisastarteista.


Kilpakoiria vuosien varrella on ollu 15 ja jos "lasketaan" yhteen kaikki harjoitukset/epäviralliset kisat jne. olen hiihtänyt noin 30 koiran kanssa. Määrää ei oo hakemalla haettu, vaan kuten aikaisemmin sanoin - kaikkea on sattunut matkalle.

Olen myös erittäin onnellinen, että olen saanut paljon luottamusta koirien omistajilta ja olen siten päässyt treenaamaan useita koiria - jokainen koira on ihan oma persoonansa myös ladulla :-) Minusta koira kuin koira on sitä herkempi ja kuuliaisempi mitä kovempi vauhti on, se on hauskaa, sillä muutamasta koirasta en olisi sitä etukäteen uskonut :D

Talvi 2012 on jäänyt mieleen "muutamasta muuttujasta", sillä hiihdin kolme SM-suoritusta kolmella eri koiralla. Ensimmäinen kisa oli VUL SM, jonka jälkeen kisakoira aussie-Duke sairastu kennelyskään. Silloin eteen kaavailtiin SPKL SM-kisoihin Timon koira aussie-Köpi 8km Naisten B-sarjaan (koska Timo unohti "onneksi" ilmoittautua kilpailuun), mutta seuraavana päivänä Timo hiihti ite Köpin kanssa viestissä, joten SM-viestiin starttasin Saksanpaimenkoira Cirin kanssa.
 



Lajin kehitys on ollut huima. Osallistujamäärät (SPKL) SM-kisoissa ovat kaksinkertaistuneet. Vain tulevaisuus näyttää mitä tämä laji on sitten seuraavan kymmenen vuoden päästä. Veikkaamme Saaran kanssa, että koirahiihto on lyönyt läpi olympialajiksi ja SM-kilpailuissa osallistujia on 200 kilpailijan pintaan :-)

Kokosin tähän muutamia merkittäviä poimintoja siitä mitä valjakkourheilussa/koirahiihdossa on (minun näkökulmasta) tapahtunut:

- Koulutuksia/valmennuksia entistä enemmän useammalla paikkakunnalla Suomessa
- SPKL Naisten C-sarja on huippusuosittu - hienoa!
- VVA-arvo on uusittu, valiokelloja saatu tikittämään talvella 2016
- SPKL & VUL lajilistaan tullut Sprint-kilpailut
- VUL kilpailut vähentyneet huomattavasti ja kilpailijoita kisoissa vähän
- Matkoja pyritty pidentämään 5km => 8km/10km
- VUL junioritoiminta aktivoitunut innokaiden junnujen myötä
- Talvet lauhtuneet => Etelä-Suomessa hyvin vähän (koirahiihto)kilpailuja 2014 talven jälkeen
- VUL sulanmaan kisoja enemmän kuin muutama vuosi sitten
- VUL DS1-luokka (1-koiran kikkariluokka) on suosittu

Mitä valjakkourheilun tulevaisuus sitten tulee olemaan, on tietenkin myös mielenkiintoista. VUL puolella on hieman viitteitä siihen, että tekemistä sen eteen olisi paljon, että kisaajia ja kisajärjestäjiä saataisiin enemmän. SPKL kilpailut ovat nostaneet suosiotaan - varsinkin siellä C-sarjoissa. Mutta miehiä kilpaladulla on minusta entistä vähemään, joten niitäkin kaivattaisiin lisää.

Kummankin liiton puolella on nyt viime vuosina pyritty nostamaan matkoja. Naisien ja miesten yleisissä sarjoissa 5 kilometristä 7-8-10 kilometriin. Matkojen pidentäminen on minusta sekä hyvä että huono asia. Hyvä asia on se, että ihmiset sitten treenaavat koiransa ja itsensä kovempaa kuntoon, ja saadaan aikaan kovempi ja osaksi myös reilumpi kilpailu. Huono asia on, että yli 5km matkat vähentävät osallistujia reippaasti. Ensimmäinen palvelee "suuremmille" kilpakentille haluavia ja jälkimmäisen myötä on mahdollista saada pienemmällä kynnyksellä harrastajia lisää "kisaurille". Se, että halutaanko lajista kilpaurheilua vai laajentaa harrastajakuntaa määrittää motiivit kisamatkoille, tässä tällä hetkellä on suuria eroja VUL ja SPKL kesken.

Tällä hetkellä vain VUL puolella kisataan sulanmaanlajeissa: koirajuoksussa, kickbikeillä ja pyörällä. Minusta niissä olisi "markkinarakoa" myös SPKL puolella ja mukaan valjakkourheiluun talvilajeihin saataisiin sitäkin kautta lisää porukkaa. Sulanmaan lajeihin on vielä pienempi kynnys osallistua kuin hiihdon 5km sarjoihin. Mutta mielenkiintoista on seurata mihin tämä laji kehittyy kummankin liiton puolella.


Seuraavaksi pitäisi pystyä ajattelemaan lajia "out of the box"-tyyppisesti. Tuttu kaava, mitä 10 vuotta on toistettu pitäisi haastaa ja toimia lajin parissa "ihan uudesta" näkökulmasta. Vaikka aikaisemminkin olen osallistunut niin aktiivisesti kuin mahdollista kilpakoirieni treenaamiseen/kouluttamiseen, niin oman koiran kanssa harrastaminen ja kilpaileminen on varmasti erinlaista. Se, että kotona voi analysoida koiran vointia 24/7 ja miettiä itse koiran huoltoasioita (ruokintaa, juottamista, venyttelyä, hierontaa jne.), on huomattava osa koiran "kisauran" kehittymiselle. Kaikista tärkeimpänä, että on itse 100% vastuussa koiran kunnosta ja sen koulutuksesta. Mielenkiinnolla jään odottamaan, miten Titskun kanssa homma osataan hoitaa.

Koirahiihto ja sulanmaan lajit syksyllä ovat meille kuitenkin harrastuksia muiden lajien joukossa. "Täyspainoista" treenausta pelkästään talvea kohti emme tule tekemään. Titan tulee treenaamaan pk:n kesälajeja "sulanmaankaudella", joten ne mahdutamme mukaan "treeniohjelmaan".

Koirahiihto/valjakkourheilu on mahtava ja koukuttava laji, jota kannatan kyllä ihan jokaiselle koirakolle kokoa tai karvoja katsomatta! Koirahiihdon myötä kunto kasvaa - kummallakin - ja adrenaliinit vyöryää. Mikään harjoitus tai kilpailu ei ole samanlainen ja tärkeintä on muistaa, että koirakaan ei ole kone. Toivotan oikein mukavia valjakkourheiluhetkiä jokaiselle, tähän ei kyllästy ees 10 vuodessa ;)

Päätän tekstin hienoon "listaani" - Kilpakoirat vuosien varrelta...

2006
Australianpaimenkoira Lissu  (Dancing Skies Kenai)
Lyhytkarvainen Saksanseisoja Miro
- SM-pronssia koirajuoksun juniorisarjassa 2006

2007
Australianpaimenkoira Nana (Ghosteye´s Blueberry)
Lyhytkarvainen Saksanseisoja Miro
- SM-hopeaa koirajuoksun juniorisarjassa 2007
Lyhytkarvainen Saksanseisoja Valtsu (Bergjordet´s EZT Roswald)
Lyhytkarvainen Saksanseisoja Olle (Piispamäen Oliwer)
- SPKL SM-Viesti kultaa 2007


2008
Sekarotuinen Alaskan Husky Glück
- EM-pronssia valjakkohiihdon juniorisarjasta 2008

2009
Australianpaimenkoira Krisse (Ghosteye´s Christmas Angel)

2010
Lyhytkarvainen Saksanseisoja Köpi (Pictan Cooper)
- Saksanseisojien rotumestaruus 2010
- Saksanseisojien viestin rotumestaruus 2010

2012
Australianpaimenkoira Duke (Attic Angel's Capoeira Warrior)
Australianpaimenkoira Köpi (Ghosteye´s Full Of Action)
Saksanpaimenkoira Ciri (Harmaakallion Ciri)

2013
Saksanpaimenkoira Ciri (Harmaakallion Ciri)

2014
Belgianpaimenkoira malinois Gibe (Eloketun Gibboni)
- SPKL SM-hopeaa Naiset B-sarjasta 2014


2015
Belgianpaimenkoira malinois Gibe (Eloketun Gibboni)
Dobermanni Piiska (Pirat V. Warringhof)
- Dobermannien rotumestaruus 2015 Naiset B-sarjasta

2016
Dobermanni Sona (Famke V. Easinggaste)
- SPKL SM-Sprint kultaa Naiset B-sarjasta 2016
- Dobermannien rotumestaruus-2 2016 Naiset B-sarjasta
Dobermanni Armi (Afra European K9 Training Base)
- SPKL SM-Viesti kultaa Miehet B-sarjasta 2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti